Kari Kulmala Turvallisuus, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitysluonnos lähti lausunnolle

Esitysluonnos saamelaiskäräjälain muuttamiseksi on lähetetty lausunnolle. Määräaika lausunnoille on 27. heinäkuuta. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle heti syyskauden alussa. Toimikunta kokoontui yli 100 tuntia, mutta se kannatti, koska nyt lausunnolle lähetetty luonnosehdotus on saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen toimikunnan yksimielinen esitys hallituksen esitykseksi. Olen saanut olla tämän toimikunnan jäsen.

Esityksen tavoitteena on ollut saamelaiskäräjälain osittain vanhentuneiden säännösten uudistaminen ja niiden toimivuudessa havaittujen ongelmien poistaminen. Lähtökohtana on ollut päivittää saamelaiskäräjälakiin sisältyvät perussäännökset perustuslaissa turvatusta saamelaisten itsehallinnosta, toimivasta vaalijärjestelmästä sekä saamelaiskäräjien tehtävistä. Kuten uudistuksen tavoitteista ja lähtökohdista huomaa, toimikunnan tehtävä on ollut erittäin haasteellinen. Kahdesti tätä on aikaisemmilla vaalikausilla yritetty, mutta vasta kolmas kerta toden sanoi.

Keskeisiä ehdotuksia on ollut muun muassa säätää nykyistä selkeämmin, että laissa kysymys on oikeudesta äänestää saamelaiskäräjävaaleissa, toisin sanoen oikeudesta tulla merkityksi vaaliluetteloon. Ehdotuksen mukaan äänioikeus saamelaiskäräjien vaaleissa edellyttäisi nykyiseen tapaan suostumusta hakeutua vaaliluetteloon. Säännös sisältäisi voimassa olevan lain tapaan subjektiivisen suostumuksen ohella objektiiviset kriteerit. Äänioikeuden varsinaisina, lakisääteisinä edellytyksinä olisi, että henkilö itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään tai että ainakin toinen hänen vanhemmistaan on merkitty tai on ollut merkittynä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Ehdotettu säännös olisi askel kohti yhteispohjoismaisia vaaliluetteloon hakeutumisen kriteerejä, ja se vastaa pitkälti vuonna 2017 alustavasti vahvistetun pohjoismaisen saamelaissopimuksen vastaavaa määräystä. Mielestäni tämä on erittäin tärkeä muutosehdotus ja tulee olla pohjoismaisen saamelaissopimuksen mukainen.

Jatkossa Saamelaiskäräjien tehtävänä on nykyisen lain lisäksi edistää saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien toteutumista. Saamelaiskäräjät antavat jatkossa vuosittaisen kertomuksensa eduskunnalle, mikä korostaa saamelaiskäräjien asemaa ja itsehallinnon merkitystä.

Uudistuksella muutettaisiin myös yhteistoiminta ja –neuvotteluvelvoitetta sekä pyritään selkeyttämään nykyisiä vaalisäännöksiä sekä oikaisu- ja muutoksenhakujärjestelmää. Näillä muutoksilla pyritään varmistamaan, että hakemusten käsittelyyn ja mahdolliseen muutoksenhakuun jäisi riittävästi aikaa.

Toimikunta ehdottaa myös, että seuraavia saamelaiskäräjien vaaleja siirrettäisiin vuoteen 2020 riittävän siirtymäajan takaamiseksi. Mielestäni tämä on erittäin tarpeellinen muutos, koska muutos tarvitsee aina riittävästi aikaa hyvin toteutuakseen. Toivottavasti tämä koko historiallinen työ ei enää kaadu saamelaiskäräjien käsittelyssä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän ChristerSuominen kuva
Christer Suominen

Saamelaiset eivät olekaan maamme alueen alkuperäiskansa.

Skandinaavit ovat nykytieteen tietämyksen mukaisesti koko Fennoskandian alueen kiistaton alkuperäiskansa.

Asia on todettu niin geneettisesti, kuin kielitutkimuksen että esinehistorian tutkimuksen kautta täysin kiistattomasti.

Maamme alueen todellisten alkuperäisasukkaitten jälkeläisiä Suomessa edustavat suomenruotsalaiset.

Tässä pieni englanninkielinen alustus aiheesta:
https://www.youtube.com/watch?v=6jaeSHfNTuQ&t=304s

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Osa saamelaisista lienee erittäinkin länsi-eurooppalaisia Pyreneitten niemimaalta, osa taas samalta suunnalta ugrilaisten kanssa ajalta, jolloin skandinaaveista, germaaneista ja muista indoeurooppalaisista ei ollut hajuakaan koko Euroopassa.

Risto Koivula

Johan tuli täyttä hörölöröä.

Germaanit kielineen ovat tuleet Sakandinavaiaan vähän ennen ajalaskun alkua.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/suomal...

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/suomal...

Hietä ennen Itämeren etelärannalla asuneet kimbrit, ambronit ja teutonit, jotak roomalaiset tappoivat, eivät oleet germaaneja. Heidän kilensä tuli ilmeisesti aika putkisuraan kantaindoeuroopasta

Suomalaisten ja saamelaisten kielliset ja pääosin geneettiset esivanhemmat ovat saapu-neet samaan aikaan, n. 7000 vuotta sitten, samaan aikaan kuin kampakeraamiset ruukut, tattarinviljely. (Ruotsiin tuli suppilopikarikansan eli trattbägareiden maanviljely 1000 vuott.a myöhemmin ja katkesikin välillä.)

https://www.tiede.fi/comment/2435860#comment-2435860

Samaan aikaan kalliomaalausten ja uralilaisten N1c-haplojen kanssa Suomeen on samalta suunnalta tullut myös maatalous: tattarinviljelys:

http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2013/01/0...

" Maanviljely levisi Suomeen Itä-Aasiasta jo 7000 vuotta sitten

Siitepölytutkimusta ja arkeologiaa yhdistävä tutkimushanke "Kouvolan seutu muinaisuu-dessa, korpea vai kaskenkaatajia" on selvittänyt vuosina 2010-2012 nykyisen Kouvolan pohjoisosan esihistoriaa ja maankäyttöä jääkaudelta 1200-luvulle jKr. Hankkeen tuloksena on syntymässä uudenlainen näkemys suomalaisen maatalouden alkutaipaleesta.

Tutkimusalue sijaitsee Kouvolan pohjoisosassa,Jaalan Huhdasjärvellä. Alueen maatalous- asutuksen on aiemmin oletettu syntyneen vasta historiallisella ajalla, viimeistään 1500-luvulla. Arkeologiset löydöt kuitenkin osoittavat, että alueella on elänyt yhteisö, joka on ylläpitänyt kalmistoa 600-luvulta 1100-luvulle jKr.

Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää,harjoittiko yhteisö maa- vai eräta- loutta. Toisena kysymyksenä olivat maanviljelyn alkuvaiheet - onko Huhdasjärveltä löy-dettävissä yhtä vanhoja maanviljelyn tuloksia kuin läheltä, Repoveden kansallispuiston alueelta muutama vuosi sitten löydettiin.

Saadut tutkimustulokset muuttavat käsitystä maanviljelyn alkuvaiheista niin kivikauden kuin rautakauden osalta.Varhaisin metsänraivausvaihe ajoittuu kivikaudelle 5300 - 4000 eKr. Ensimmäisenä viljelykasvina oli tattari 5300 eKr., ja noin 4200 eKr. ilmestyvät ensimmäiset merkit ohran viljelystä. Nämä viljelyn merkit ajoittuvat kivikaudelle, samaan aikaan saviastioiden valmistustaidon omaksumisen kanssa (varhaiskampakeramiikka).

Viljely alkoi 2000 vuotta oletettua aikaisemmin

Tulokset ovat merkittäviä. Ne osoittavat viljelyn alkaneen Suomessa yli 2000 vuotta oletet- tua aikaisemmin, suurin piirtein samaan aikaan kuin maanviljely levisi Keski-Eurooppaan. Aiemmin viljelytaidon on uskottu levinneen Suomeen Keski-Euroopasta käsin vasta 2900 eKr. alkaen ns. nuorakeraamisen kulttuurin välityksellä. Kouvolasta löydet-ty vanhin vilje- lylaji, tattari,on kulkeutunut Suomeen idästä Euraasian halki. Tattari- löytö ajoittuu samaan aikaan kuin Aasiasta lähtöisin oleva saviastioiden valmistustaito saavuttaa Suomen.

Nyt löydetyt viljelyn merkit eivät muuta Suomen kivikauden asukkaita maanviljelijöiksi. Kalastus ja metsästys olivat kivikaudella pääelinkeinoja.

Huhdasjärven alueen esihistorian intensiivisin maankäyttövaihe ajoittuu rautakaudelle. 600-luvulla jKr. rantalehdot raivattiin ohranviljelyä varten, ja 900-luvun alussa viljelyn painopiste siirtyi kuusimetsien kaskeamiseen ja rukiin viljelyyn. Oletetulla erämaa-alueella on siis varhaisempi maanviljelyshistoria kuin aiemmin on oletettu.

Tutkimusryhmä: FT Teija Alenius (paleoekologia), FT Antti Lahelma (arkeologia), FT Teemu Mökkönen (arkeologia), Helsingin yliopisto, arkeologian oppiaine.

Lisätietoja ja yhteydenotot: arkeologi Teemu Mökkönen, puh. 040 539 1202, teemu.mokkonen(at)helsinki.fi

Tästä on kyse:

Suomessa on viljelty tattaria jo 5300 eKr. ja ohraa 1000 vuotta myöhemmin. Tulokset osoittavat kivikautisen maanviljelyn olevan Suomessa noin 2000 vuotta vanhempaa kuin aikaisemmin on oletettu.

Tattari (Fagopyrun esculentum) on alkuperältään itäinen laji, jonka alkuperä on Himalajan suunnalla, Kiinassa tai Tiibetissä. Keski-Eurooppaan kasvi levisi yleisesti vasta 1200-lu- vulla tataarien valloitusten myötä. Tulokset siis osoittavat kivikautisen viljelytaidon saapu- neen Suomeen eri suunnasta kuin Keski-Eurooppaan, jonne maanviljely levisi Lähi-idästä

Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimukset alkoivat vuonna 2010 ja päättyivät 2012. Tulokset on julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa julkaisu-sarjassa tammikuussa 2013 - Geoarchaeology: An International Journal 28 (2013).

Tutkimuksen rahoittivat Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö ja Jaalan kotiseutusäätiö. "

Mahtava tutkimus! Tuhannet kiitokset sen tekijöille ja rahoittajille! "

HAISTAPASKANTIEDETTÄ:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/03/hesari...

" Hesari 29.3.20016: Suomalaiset tulleet Suomeen 500 j.a.a., PERSERMAANIT 2000 e.a.a!

"Persermaanit" on toistaiseksi muutoin tuntematon kansakunta,joka olisi puhunut (hypo- teetista ) "kantakermaania", josta Hesari ei itse asiassa tässä jutussa nyt kerro, mutta LÄHES KAIKISSA MUISSA JUTUISSAAN TÄSTÄ AIHE- PIIRISTÄ KYLLÄKIN, ja iana kun on kyse jonkin suomen sanan vähänkään tulkinnavaraisesta etymologisast.a.

Totuus on, että suomalaisten suomalais-ugrilaisia esi-isiä olivat VIIMEISTÄÄN jo kampakeramiset heimot, ehkä aikaisemmatkin.

Koska tämä saatanan persermaanilallatus lopetetaan?

PS. Myyttisillä persermaameilla ei varsinaisesti ole mitään tekemistä ruotsalaisten, norja- laisten, saksalaisten eikä englantilaisten kanssa, ei edes muinaisten goottien, joita asusti mm. Krimillä, sillä ensimmäist germaaniset heimot ovat alansa osaavien germaanitutki- joiden tulosten mukaan saapuneet Itämeren alueelle vasta vähän en- nen analaskun alkua eli rautakaudella (Jastorf-kulttuuri). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että rautakausi olisi tullut heidän mukknaan Itämerelle. Rauta tunnettiin tuolloin hyvin Volgalla, mutta sen käyttö oli rituaalista.

http://www.hs.fi/tiede/a1458795702087

Kuinka läheistä sukua suomalaiset ja virolaiset ovat? Testaa, tunnistatko naapurimaiden asukkaat

Kantasuomea puhuttiin pienellä alueella nykyisen Viron koillisosassa ja Inkerinmaalla. Oikeastaan voisimme puhua kantavirosta.

Tiede 29.3.2016 2:00 Päivitetty: 29.3.2016 6:37

Mikko Puttonen

... "

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/09/kantap...

" "Kantapersermaanilainat" witusta Saamelaiskulttuurin ensyklopediassa...
Kantagermaani

Kantagermaani, nykyisten germaanisten kielten (saksa, hollanti, englanti, skandinaaviset kielet) yhteinen kantakieli,josta osa saamen kielen indoeurooppalaista vaikutusta on peräi- sin. Suurin osa kantagermaanista peräisin olevasta sanastosta on omaksuttu suomalais- saamelaiseen kantakieleen eli varhaiskantasuomeen, ja nämä sanat ovat siten yhteisiä saamelaisille ja itämerensuomalaisille kielille (itämerensuomi). Näitä sanoja on yhteensä joitakin kymmeniä, esim.

bargat 'to work' (suomen pyrkiä) [bargat ja pyrkiä kuuluvat yhteen, mutta work ei!]

borjjas 'sail' (suomen purje) [kantasana bur- = tuulla, kantabaltoslaavia; germaanikielissä ei edes ole tuollaista purje-sanaa, vaan siellä on segel.]

gierdat 'to endure' [= kärsiä,tulle kantabaltin sanalta *ker-s-ti(s) = kosta(utu)a, kirjaimellisesti "hakata (tulla hakatuksi) takaisin",liettuan ker̃šyti(s) (~ija,~ijo); germaaniseksi kantamuodoksi väitetty hardjan = to harden = kovettaa/ua ei missään tapauksessa olla kantamuoto, vaikka germaanin *har-t = "(kovaksi) hakattu" (esim. puimatantere, lattia) = samaa kanta-IE:n *kʷer- lyödä -juurta.]

luoikat 'to borrow' [Koivulehdon juoksutus (tuonnempana, malliksi) on helvetin monimutkinen, balttitymologia suora kuin variksen suoli.]

mođđi 'mud' muta [Omaperäinen, ruotsin mud on laina suomesta, germaanin sana on *smut]

ruovdi 'iron' [Rauta (rauda) on vasarakirvestä ja tarkoittanut alun perin punaista ruumisväriä. Yhä liettuasa rauda on sekä punerrus että itkuvirsi.]

sadji 'place; room' [sija, liettuaa: sija = tukipiste, tukialue, (sidottu) kannatin]

vuorbi 'lot, destiny' [Balttia, tulee prepostiosta arba = joko -tahi.]

vuordit 'to wait'. [Balttia. Tvardyti (tvardo) = vartioda, varrota, odottaa.]

Koko joukko on myös kantagermaanisia sanoja,joilla ei ole vastineita itämerensuomessa, ja jotka siten mahdollisesti on lainattu varhaiseen kantasaameen (early Proto-Saamic). Nämä kontaktit ovat mahdollisesti tapahtuneet lännessä, Keski-Skandinaviassa ennen ajanlaskun alkua, mahdollisesti ensimmäisellä esikristillisellä vuosituhannella. Vain saamessa tavattavia kantagermaanisia lainasanoja ovat esim.

arvi 'rain'
fiertu 'good weather'
gáma 'shoe'
lieđđi 'blossom',
ruovda 'side, edge'.

Joitakin saamen indoeurooppalaisperäisiä lainasanoja on pidetty myös esigermaanisina (Pre-Germanic) sillä perusteella, että niiden lainanantajakielen äänteelliset tunto-merkit viittaavat lähinnä indoeurooppalaisen kantakielen tasoon,mutta sanojen levikki nykyisissä indoeurooppalaisissa kielissä rajoittuu läntisiin kieliin, joko vain germaanisiin tai mahdollisesti myös balttilaisiin kieliin. Tällaisia hyvin arkaaista änneasua kuvastavia lainasanoja saamessa ovat

čuonjá 'goose'
geahči 'end, point'

ja mahdollisesti lasta 'leaf' (joka voi indoeurooppalaisen levikkinsä puolesta olla myös esibalttilainen).

Sisällysluettelo: Kielet ja nimistö

Ulla-Maija Kulonen

Jorma Koivulehdon luoikat = lainata -"kantakermaanietymologia" on ohitettu kevyesti noissa lähteissä; otataan se tässä lähempään tarkasteluun:

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot...

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/06/suomes...

" Suomessa ei ole ollut koskaan "kantapersermaaneja"...

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/su...

Kirjoittanut Risto Juhani Koivula (12. huhtikuu 2017, 14:30)

YLE:n Dokumänttiprojetin osa PYHÄ mainoksessa väitetään KANTAKERMAANIEN rakentaneen Suomen alueen hiidenkiukaat n. 3000 vuotta sitten!!!

ja Suomen sana PYHÄ muka sekin on "lainattu kantapersermaanista"...

NYT SITTEN YLE ON ÄÄRIMMÄISEN MYSTISET KANTAPERSERMAANIT PLASEERANNUTKIN MAAILMANKARTALLE!!!!

Tähän asti on kaakattettu ja paapatettu vain heidän "kielestään", joka kuitenkin erehdyttävästi näyttää hyvin myöhäiseltä germaanikieleltä GOOTILTA, joka vilisee VASARAKIRVESALAINOJA ja jossa on leegio myös suomi-lainoja!

PYHÄ-etymologia on Jorma Koivulehdon pöyristyttävimpä aivopieruja; sana on muka lainattu "kantakermaanin sanasta weihen = vihkiä!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/suomen...

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/jorma-...

" Jorma Koivulehto (1934 - 2014)

Pan-germanisti Jorma Koivulehto väärensi suomen kielen ja kansan alkuperää

1930-luvun suomalaisilla fasisteilla oli paha ongelma heidän valmistautuessaan tunke- maan mukaan Adolf Hitlerin tulevaan etniseen tuhoamissotaan Neuvostoliittoon: Hitlerin voittaessa elämisen oikeus tiedettiin olevan vain germaaneilla,edes Siperiassa. Ongel- maan oli vain yksi ratkaisu: olisi pystyttävä vakuuttamaan saksalaiset "heimoveljet", että suomalaisetkin ovat "puhdasrotuisia germaaneja”, jotka vain on jossakin historian vaiheessa "pakotettu omaksu- maan vieras aasialainen kieli" (paitsi tietysti jotkut…). Tarjolla oli kolme metodia: "rotupiirteet", arkeologia ja kieli. Pan-germanismin ideat jäivät elämään. Kielen osalta niitä pani kansiin 1970-luvulla Jorma Koivulehto (1934 - 2014).

Kielentutkimuksen, arkeologian ja historian auktoriteetti...

Janne Saarikivi kirjoittaa muistokirjoituksessa Hesarissa:

" Germaanisen filologian professori emeritus Jorma Koivulehto kuoli 23. elokuuta Hel-singissä. Hän oli syntynyt Tampereella 12.lokakuuta 1934. Koivulehto oli johtava suo-malainen etymo- logi eli sanojen alkuperän tutkija. ....Tehtyään väitöskirjansa Hel-singin yliopistossa kielimaan-tieteen alalta 1971 hän alkoi tutkia suomen germaanista lainasanastoa.

…Koivulehdon tutkimustulokset muuttivat käsityksiä suomen kielen historiasta ja kon-takteis- ta. … Hän osoitti, että kielellisten esi-isien yhteydet eri indoeurooppalai- sia kieliä puhuneisiin väestöihin olivat luultua varhaisempia.Näin Koivulehdosta tuli suomalaisten esihistorian tärkeä tutkija, jota kuuntelivat arkeologit ja geneetikotkin … Lainasanojen tutkijana Koivulehto oli maailmanluokkaa.

… Koivulehto oli Suomalais-Ugrilaisen Seuran kunniajäsen,Suomalaisen Tiedeakatemian, Göttingenin ja Itävallan akatemioiden jäsen. ... Hän korosti, että humanistisissa tieteissäkin on käytettävä tarkkoja metodeja ja tuotettava objektiivisia tuloksia. Hänen lähipiirissään kasvoivat monet suomen sanaston alkuperän ja suomalais-ugrilaisten kielten historian nykytutkijoista. ” Näin Janne Saarikivi.

... jonka tulokset eivät kestä tieteellistä tarkastelua.

Valitettavasti Koivulehdon tulokset eivät ole objektiivisia, joten hänen metodinsakin olivat vääriä. Seuraavassa lainaan Miikul Pahomovin Koivulehdon tutkimuksille perus-tuvaa esitystä lainakerrostumista karjalan kielessä, jossa uudet germaanilainat eivät ole liikaa sekoittamassa: " Yleistietoja karjalan kielestä. Lainakerrostumat

…Karjalassa samoin kuin sen lähisukukielissä tavataan muinaisia lainasanoja, jotka kertovat kantasuomalaisten eriaikaisista kosketuksista balttien, germaanien ja slaavien kanssa:

1. balttilaiset lainat (2000–1500 eKr.), esim. herneh, lohi, paimen, regi, tütär, vaha, taivas, heinä, kauha, kagla; "

Koivulehtoa seuraten Pahomov myöntää tuolta ajanjaksolta jotkut lähinnä muinaisliet-tuaa edustavat balttilainat. Mainituista paimen (*paimen = juotto-, lihotus-, teuras- verbistä *paiti = imettää, juottaa, lihottaa, < kantabaltin *penti = mt.) ja taivas (*daigwas = ylle kaareutuva,verbistä daigti = peittää,kattaa,versoa (maa) < kantab., liett. dengti = on mt.) ovat vasarakirveskieltä. Hänen mukaansa balttilainojen tulo olisi "loppunut" kivikauden lopussa 1500 e.a.a.,kun "arkkimuinaisten germaanilainojen" tulo muka olisi alkanut.

" 2. germaaniset lainat (1500–500 eKr.), esim. armas, hauda, ahjo, hukka ’susi’, hädä (= kulkutauti, < bltt. *kebta(s) = "kummennettu" > kuumuus, kuume, "kuumeinen" toiminta, vasarakirves *kaita(s) = kuumennettu, paistettu (leipä), (kovaksi) poltettu, engl. heat), kana, kagra, lammas, porras, peldo, taba; "

Tuona aikana itämerensuomalaisilla ja germaaneilla ei ole ollut mitään kosketuksia aina- kaan Suomen alueella. Germaanit tulivat Itämeren alueelle vasta ajanlaskun alun aikoihin. Listan ainoa mutta uusi germaanilaina lienee hädä, ruotsin het = kuumuus, kuume, samaa juurta kuin liettuan kaisti = kuumeta, kuumentaa, kuumeilla, keittää, kiehua.

Kantaindourooppaa ovat ainakin sanat kagra (kaura, kirj. ”pukinvilja”), kana (kanta-IE *gana = kukko, kirj. laulu, (se joka) laulaa, sanasta tulee myös kankles eli kirj. ”laulattimet” = kantele) ja peldo (skr. peldu = kuivattu maa, lt. palšta = kui-vatettu (maa). Hauda tulee liettuan sanasta džiauta = kuivamaan, hautumaan, savustu-maan, tervaksi poltettavaksi asetettu. Samasta juuresta tulevat kuurin kautta sauna (*dzauna) ja sysi (dzutis) ja savu (dzava, tarkoittaa savustusavua). Porras on baltin bartas = parsi, kansi.

Lammas esiintyy germaanisissa, mutta ei muissa IE-kielissä merkiten karitsaa. Se voi olla vasarakirveskielen SU-laina, samaa juurta kuin lapsi. Tarkoittanut ilmeisimmin "pentua joka vaatii ihmisen hoivaa. Sanoja armas (myös *arvas) ja taba ei edes esiinny nykyisissä germaanikielissä. dellinen lienee samaa balttilaista juurta kuin suomen arvo. Tapa (liett. daba) on joko vasarakirveslaina suomessa, tai toisin päin. Sana hukka (hukata, hukkua) on ilmeisen omaperäinen sana. Armas/arwas on pääteistä päätellen vasarakirvestä: agenttipartisiippi arvostettu/rakastettu, -ava.

Koivulehdon vanhalla e-kaavalla taipuvat ”germaanilainat” (karsi, kilpi, liesi, lovi, tuppi, umpi, kalsi, paasi, pursi, suuri, tuoni, vaaksi, vyyhti) on kumottu, samoin ”germaani-lainaverbit, joissa on tapahtunut konsonantinmuutos ti > si (kuten karsia, lt. karti). Samoin ”kantasuomesta saameen lainautuneet muinaiset germaanilainat” ovat vääriä hälyjä (arpa, hauta, kansa, lanka, palsi, rauta, vanne, vartoa, vaula, buoi'de, luoi'kât, ruow'dâ, balttia kaikki. Koivulehdon legendaarinen ”etymologia” johtaa suomen lanka-sanan (muinaisliett. *lanka) ”saamen kautta kermaanin peräsuolesta” (luogge). Oletetut uudet slaavilainatkin osin vanhoja balttilainoja

...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Ei kai saamenkielisyys ole ainoa kriteeri saamelaisuudesta maassa, jossa osa on luopunut kielestään pakon tai paineen edessä? Norjasta ja Ruotsista esim. Inarin seudulle vasta 1800 luvulla tulleet pohjoissaamelaiset eivät ole Suomessa alkuperäiskansaa, vaan heidän tavoitteenaan on edelleen syrjäyttää alkuperäiset suomettuneet Inarin saamelaiset asukkaat. Sama taipumus on koltilla, jotka sodan jälkeen asutettiin Inariin ja Utsjoelle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset